PUNTAROI SINÄKIN LOMASI :)

Näköjään ei ole ollut Justiinalla paljoa asiaa, kun on jo useampi tovi vierähtänyt viimeisestä kirjoituksesta. Mutta nyt sitä asiaa taas olisi. Tällä kertaa yksinomaan positiivista.
Pääsimme nimittäin rakaksen kanssa viikoksi pakomatkalle arjesta.

Mieli halajoi mökkilomaa viettämään, ja koska omaa mökkiä ei ole, piti sellainen vuokrata. Ja siitä se sitten alkoi vuosisadan monivalintatesti. Millainen? Missä? Koska? Miksi? Siksi.

1.Teimme ensimmäisenä päätöksen, että kotipesästä maksimimatka on 100 km.
2. Erittäin tärkeä kriteeri oli se, että vettä pitää näkyä. Muutenkin kuin vesisateena. Joissakin mökki-ilmoituksissa ilmoitetaan ei-veden läheisyydessä olevat mökit nimellä "kuiva mökki". Kyllä se mökki kuiva saa olla kunhan on sitä jonkun lätäkön rannalla.
3. Seuraava päätös oli, että kaikilla mukavuuksilla piti mökki saada. Ei näin syksyllä kyllä viitsisi taskulampun kanssa käydä missään riukupaskalla keskellä yötä, ei tässä iässä.
4. Budjettikin kyllä piti olla. Ei ihan ole varaa Airiston Helmen huviloihin ;)

'Ja eikun sitten ATK:n syövereihin. Sormihan siinä suuhun meni ihan aluksi, kun yritin googlata sanalla mökkivuokra. Eteen pelmahti noin miljoona hakutulosta, sivuilta Vuokramökit, Mökkivuokrat, Nettimökit, Mökkinetti, Huvilanetti, Nettihuvila, Etuovi, Vuokraovi, Takaovi, Saunanovi ja Ovi lukossa ja avain järvessä.

Melkein meni hermot, mutta sitten aivan vahingossa näppäilin jotain sanaa väärin ja eteen tuli sana Puntari. Ja hei, sehän oli joku mökki. Ja 100 km säteellä Kurussa. Ja kaikilla mukavuuksilla. Ja järven rannalla. Ja budjetin ylärajalla. Ja haluamamme viikon vapaana. Se päätös syntyi nopeasti ja niin meillä oli varattuna Puntari- niminen mökki 16.-23.9.

Otimme mökkireissulle mukaan suurinpiirtein puoli omaisuutta, kun ei ollut ihan täysin varmaa, millainen varustelu ja olosuhteet siellä odottaisivat. Kaikkeen on hyvä varautua. Ja olihan meillä myös kassikaupalla herkkuja.

Kun saavuimme mökille, siellä oli omistajan hymyilevä tytär Emmi meitä vastassa  Innostuksemme vain kasvoi, kun hän esitteli meille mökkiä ja sen varusteita. Eihän tämä voi tottakaan olla. Seuraavan viikon asumuksemme olikin varsinainen helmi siellä Näsijärven rannalla, Vaakavuoren rinteessä. Pyörittelimme vain päitämme sekä henkeäsalpaavalle maisemalle, että itse huvilalle. Sana mökki tässä vaiheessa tuntui jo pyhäinhäväistykseltä.



Jäätyämme kahden asetuimme taloksi, ja tiesimme että tästä mökkiviikosta tulee erittäin mukava. Ja niinhän siitä tuli.
Kaikkea mitä toivoimme ja sen yli.

Heti loman alkuun saapui kolme ystävää yökylään, ja siemailimme sangriaa ja nautimme herkkuja. Mukavaa keskustelua ja rentoutumista, harmittavasti vain heillä työt kutsuivat ja joutuivat poistumaan jo seuraavana päivänä.

Tein muuten sitä sangriaa kuuden litran pöntöllisen, eikä sitä sanottavasti viikon jälkeen jäljelle jäänyt, joten ehkä jatkamme vissyllä arkeen palattuamme. Tosin eipä se kovin vahvaa ... hik ... ollut, muutama pullo punaviiniä, vähän hedelmälohkoja ja joku tonkka appelsiinimehua. Heh :D


Janne ja minä tuijottelimme päivittäin terassilta järvelle. Maisema näytti aivan erilaiselta riippuen oliko aamu vai ilta, satoiko vai paistoiko. Aamuisin aurinko paistoi järveltä päin ja iltaisin se paistoi mökin takaa värjäten läheiset saaret upeilla kultaisilla sävyillä. Näimme pari hienoa sateenkaartakin.

Joka ilta jo pimeän saavuttua sytytimme grillin ja Janne grillasi milloin pihviä, milloin makkaraa, ja minä loihdin lisukkeita.
Mökin grilli oli loistava, pihveihin sai kunnon grilliraidat ja se kuumeni riittävän kuumaksi.

Monesti kun ulkona grillaa jo viileissä syysilloissa, grilliä ei saa riittävän kuumaksi, vaan pihvit näyttävät samalta kuin että olisit kiehauttanut ne litrassa vettä.


Aikomus oli myös sienillä herkutella, mutta minä kun en ole vielä missään metsässäpatikointikunnossa, se jäi väliin koska en saanut houkuteltua Jannea yksin suppilonmetsästykseen sillä aikaa kun minä nautin takan ääressä kylmästä viskikolasta :D
Tyydyimme siis tuijottelemaan terassin vieressä kannon päällä kököttävää tattia.

Mökin varusteista vielä lisämainintana, että joka aamu keitimme kahvimme Moccamasterilla, joimme  Muumimukeista, viinille oli viinilaseja, kuohuviinille kuohuviinilasit, konjakille konjakkilasit, viskille grogilasit, snapseille snapsilasit ja muutenkin isot ja pienet asiat oli toteutettu laadulla eikä mahdollisimman halvalla.
Tunsimme siis itsemme oikein VIP-vieraiksi :)

Puolivälissä viikkoa poikkesimme Kurun kylällä kaupassa, ja sieltä löytyi toinen varsinainen helmi,
Kurun K-market. Kaupan vaatimaton ulkonäkö oli vain hämäystä, sillä sisältä löytyi ennennäkemättömät pikkukaupan valikoimat.
Jo grillimakkaravalikoima oli uskomaton, melkein 30 erilaista makkaraa mistä voi mökkiläinen valita. Eikä tarvinnut tyytyä jauhokyrsään, pienten tuottajien lihaisia makkaroita oli monet laadut.

Kävimme myös pikaisella kyläkierroksella ihailemassa Kurun kirkkoa. Se oli oikein kaunis.

Jannella tosin oli vähän negatiivisiakin tunteita loman aikana. Kaivoimme nimittäin pelikortit esiin, ja muutaman erän Kasinoa ja Mustaa Maijaa läiskimme. Lopputulos oli erittäin selkeä :) Eikä se pidä paikkaansa, että tuurilla olisi asian kanssa mitään tekemistä, kyllä Musta Maija voitetaan taidolla!

Iltaisin mökki kylpi moninaisissa valoissa, ei ollut yllätys, että siellä oli kiinnitetty huomiota myös toimivaan valaistukseen.
Tosin kauneimman valon tarjosi parina iltana järven selällä loistava kuu :)
Harmillisesti unohdimme ottaa kuvia kylpytiloista, sauna oli parhaimpia koskaan käymiämme, niin pehmeät löylyt ja tunnelmallisen hämyisä löylyhuone kruunasi tunnelman.


Lisäksi mökissä ei tarvinnut kuumuudesta kärsiä vaikka takassa oli tuli joka päivä ja sauna lämpesi, varusteisiin kuului nimittäin myös ilmastointi! Listasimmekin viikon aikana asioita, jotka olivat meidän mielestämme plussaa, ja siihen hintaan, mikä mökin viikkovuokra oli, saimme kyllä huomattavasti enemmän kuin oletimme.

Lomaviikkomme harmillisesti on nyt ohi, mutta lämpimin suosituksin sanomme, että jos kaipaatte pakoa arjesta, on tämä juuri oikea paikka. Maisema, mökki, palvelu, varustus ovat kaikki luksus +++

Googlesta löydätte mökin ja sen tiedot nimellä Puntari tai Ala-Toikon tila.

Ja PS. Saimme maistaa talon emännän jo kulttimaineeseen nousseita vissykurkkuja ja voi morjes, niitä tehdään kotona heti. Onnistuin nimittäin onkimaan reseptin tilan facesivuilta :)

VAADIMME TASA-ARVOISIA KARJALANPIIRAKOITA!

Salaa itse tehtyjä karjalanpiirakoita...

Justiina on ollu ny aika hiljaa tämän syksyn kun ei ole ollu asiaa. Tai vaikka olisikin ollu asiaa, ei ole ollu aikaa sitä jakaa. Tai vaikka olisikin ollu aikaa sitä jakaa, ei ole oikein ollu asiaa.

Mutta nyt on. Molempia.

Miten hitossa tämä maailma, tai siis ainakin oi niin rakas kotimaamme Suomi on muuttunut niin toimettomien ihmisten leikkikentäksi, ettei muuta tekemistä ole kuin miettiä voiko lörtsy näin monen vuosikymmenen olemassaolon jälkeen enää olla lörtsy sillä saattaa tulla vastaan joku, joka ei tiedä mikä se on. Eikä täten uskalla sitä ostaa. Ja se on aivan täysin lakien vastaista, että ei saada riittävästi informaatiota ostettavasta tuotteesta. Eli jos Kuopion torin nakkikiskan luukulla lukee LÖRTSY 4 euroa, on se kiellettävä heti ja välittömästi.

Mutta taas toisaalta mitäs jos sitten kiellettäisiin myös samantien KAIKKI einesruuat, säilykkeet, puolivalmisteet, pakasteet, kuivatut ruuat, makeiset, virvoitusjuomat ja valmisleivonnaiset. Sillä KUKAAN ei varmastikaan siitä E-koodien viidakosta ota selvää kaupassa ollessaan ja näinhän voidaan soveltaa samaa lakia, pitää tietää mitä on ostamassa.

Jos nimittäin ostat valmistäytekakun kaupasta, oletko tietoinen että kakunkoristeissa saattaa olla alumiinia, joka kerääntyy keskushermostoon aiheuttaen mm. Parkinsonin tautia?

Tai jos ostat kallista kypsytettyä juustoa juustokaupasta, kertooko joku mainoslappu, että se saattaa sisältää lysotsyymiä, jota saadaan kananmunan valkuaisesta, ja saattaa muna-allergikolle laukaista muutaman juuston jälkeen vaikka minkälaisen reaktion?

Mitäs sinä pussikeittojen ostaja, kai tiesit että keitossasi on paakkuuntumisenestoaineena mahdollisesti syanidia? Ja sehän se vasta terveellistä onkin.

Eikä edes aloiteta natriumglutamaatista.

Joten aika ummehtuneilta vaikuttavat nämä Eviran ja Valviran vuoronperään keksimät kiellot ja määräykset kaikenlaisista perinneruuista ja -juomista. Ja ihan piruuttani lisään minäkin lusikkani soppaan ja sanon että VISKI. :)

Tänään sitten luin Pro Agrian lakiehdotuksesta, että karjalanpiirakoita saisi tehdä vain pohjois- ja etelä-Karjalassa. Mitäs ne sitten Porissa leivottuina ovat? Vai laitetaanko piirakanpaistokielto muualle Suomeen?

Minä ainakin sitten haen Valviralle Piirakkatarkastajaksi. Kiva kolkutella maatalon emäntien keittiön ikkunaan ja huutaa että "Mitäs siellä taas rypytellään vaikka juuri viime kuussa saitte sakon uhalla rypytyskiellon?" "Täällä tuoksuu riisipuuro, ei kai vain ole ruisjauhopussia missään lähettyvillä?"
"Tulkaa ulos sieltä keittiöstä kädet ylhäällä, tämä marttakerho loppuu nyt ja kaikki pulikat takavarikoidaan." "Mikäs tuolla takametsässä oikein savuaa, ei kai vain ole puurokattila tulella? Ai jaa pontikkapannu, no ei sitten mitään."

Ja jos tällaisia paikkakohtaisia ruokarajoituksia kerran pitää keksiä, tehdään sitten homma kunnolla.
Jos joku paikan tai valtion nimi on ruuassa niin sitä sitten valmistetaan ja syödään vain kyseisessä paikassa. Seuraavan kerran kun haluat Jaffa-keksejä, osta lentolippu. Tai vaihda suosiolla Turkkilainen jogurtti takaisin kermaviiliin, tulee huomattavasti halvemmaksi ne dippikastikkeet.

Eikä ihan joka päivä kyllä tulisi syötyä Pekingin ankkaa. Leikkeiden kanssa on vähän sama juttu, tosin ABC voisi muuttaa kaikkien leikeannosten nimen ABC-leikkeiksi. Sillä sekä Wieninleike että Hawajinleike ovat ihan sitä samaa pystyynammuttua ammua, ei se anjoviksen vaihtaminen ananasrenkaaksi nyt maanosan vaihtoa vastaa.

Mutta tiedättekö mikä olisikin mielenkiintoista. Mennä leffan jälkeen syömään Hampurilainen Ranskalaisilla perunoilla ja ottaa niiden kanssa Long Island Ice Tea.

No, olihan siinä taas asiaa, ja vielä pakko on asian vierestä mainita yksi juttu. Eduskunta kun nyt äänestää tasa-arvoisesta avioliittolaista, niin en tosiaan ymmärrä mitä äänestämistä siinä oikein on. Miksi se on niin helvetin vaikeaa antaa kahden toisiaan rakastavan ihmisen virallistaa suhteensa ja solmia avioliitto, miksi siihen vaaditaan tietynlaisia rajoituksia. Halveksitaan jos kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä haluaa avioitua, ja toisaalta sallitaan kaikenlaisia epämääräisiä liittoja, joista alla yksi esimerkki.

Sulhanen: Charles Manson, 80 v. Kulttijohtaja, psykopaatti, murhaaja, ihmishirviö, vankilassa lopun ikäänsä.

Morsian: Afton Burton, muutti nimensä, nykyään nimeltään Star, 25 v. Ihannoinut 16-vuotiaasta lähtien Mansonia ja tämän hirmutekoja ja haluaa jatkaa Mansonin "opetuslapsien" perintöä ja tekee kaiken mitä Manson pyytää.

MATCH MADE IN HEAVEN.

UUDET LIIKENNESÄÄNNÖT!

Niin. Pitkään asiaa tarkkailtuani olen sitä mieltä, että kaikkien autoilijoiden ja muidenkin teilläliikkujien pitäisi alkaa noudattaa uusia liikennesääntöjä. Osa autoilijoista jo niin tekeekin, mutta listaan tässä nyt vielä opiksi ja muistin virkistykseksi tärkeimmät, että muutkin tekisivät kaikkensa sujuvan liikenteen hyväksi. Onhan kuitenkin kyseessä meidän kaikkien turvallisuus ja viihtyvyys.

NOPEUSRAJOITUKSET

Ovat kehitetty vain niitä autoja varten, joilla ei pääse lujempaa. Ihan vain varoitukseksi, että ei kannata sillä Fiatin reppanalla yrittää mennä lujempaa kuin sitä satasta, sehän hajoo siihen paikkaan ja sitten on tientukkona.
Ne autoilijat, joilta löytyy kiesistä riittävästi hevosvoimia, ovat tietenkin oikeutettuja menemään ihan itse valitsemaansa nopeutta. Voihan sitä olla vaikka kiire johonkin, koska nukkui liian myöhään, ja olisihan se epäreilua silloin käskeä noudattamaan vaikka 80km/h rajoitusta jos Audilla kuitenkin pääsee puolta lujempaa.

OHITTAMINEN

Se on taitolaji. Jokainen osaa miten vain ohittaa sen edessä matelevan Fiatin jos on kilometrin suora edessä eikä kukaan tule vastaan. Mutta harvemmin sellainen osuu kohdalle. Onneksi apuna on tienpintaan maalattu sellaisia keltaisia viivoja. Kun alkaa keltainen katkoviiva, asetu ohitettavan taakse väijymään. Ja kun viiva muuttuu yhtenäiseksi, sitten ohi. Ja jos ja kun autoja tulee vastaan, ei niistä kannata välittää, kyllä niillä on riittävästi tilaa väistää penkalle.

Jonon ohittaminen on helppoa kiihdytä-jarruta -menetelmällä. Kiihdytä jonon perimmäisen ohi, sitten jarruta sen ja toiseksi viimeisen auton väliin. Sen jälkeen kiihdytä sen ohi ja taas jarruta seuraavaan väliin. Näin saat aikaiseksi kivan haitarijarrutus-efektin takanasi olevissa, eivätpähän nuku rattiin tylsistyneinä.


Vielä erikoisohje. Vasemmalla näkyvän liikennemerkin tarkoitus on ilmoittaa, että siitä alkaa ohituskieltoalue.
Mutta se edelleen koskee vain niitä vähäiset hevosvoimat omaavia kulkupelejä, tokihan sinä voit Bemarillasi surrata menemään aivan surutta.
Tulet huomaamaan, että vastaantulevat autoilijatkin ihailevat ohitustaitojasi tööttäilemällä. Muista tervehtiä takaisin iloisesti, vaikkapa heiluttamalla vasemman käden keskisormea.



OIKEALLE KÄÄNTYMINEN

Pitkään ennen risteystä hidastamiseen kuluu vain turhaa aikaa. Kun olet sen tiehaaran kohdalla, mistä sinun pitää kääntyä, lyö jarrut pohjaan ja samalla kun käännät rattia oikealle, laita vilkku päälle.

VASEMMALLE KÄÄNTYMINEN

Ryhmittäydy ajoissa tien oikeaan laitaan tai keskelle kaistaa, tiehaaran kohdalla lyö jarrut pohjaan ja laita vilkku vasemmalle. Odottele siinä vaikkei autoja tulisikaan vastaan, sillä saattaahan niitä jo viiden minuutin kuluttua tulla. Varovaisuus ennen kaikkea.
Sitten jos auto tulee vastaan, odota kunnes se on noin 10 metrin päässä ja sitten nopealla liikkeellä käänny vasemmalle.

MOOTTORITIELLÄ AJO

Oikella näkyvän liikennemerkin nähtyäsi varaudu siihen, että moottoritie alkaa. Se tarkoittaa sitä, että molempiin suuntiin on kaksi ajokaistaa.
Mikäli ajat moottoritiellä sallittua 120 km/h, pysy oikealla kaistalla.
Mikäli ajat huomattavasti hitaammin, siirry vasemmalle kaistalle, äläkä missään olosuhteissa poistu sieltä ennenkuin moottoritie loppuu.

Ja muistathan, että moottoritien laitaan pysähtyminen on sallittu vain hädän sattuessa. Uusien sääntöjen mukaan hädäksi lasketaan myös nikkikset ja kova pissahätä.



TURVAVÄLI

Ihan turhaan kannattaa pitää mitään kymmenien metrien väliä. Yksi metri riittää aivan mainiosti. Jos vaikka jossain vaiheessa sitä ohitustakin ajattelee niin puskurissa roikkuminen on kaikkien kannalta paras vaihtoehto. Eikä tarvitse niin itse tarkkailla minne suuntaan tie menee kun vaan tuijottaa edessä menevän takavaloja ja kääntyilee minne sekin kääntyy. Ja jos se äkkiä vaikka jarruttaakin ja tulee törmäys niin tottahan vika on sen edessäajavan, saamarin urpo sillee meni äkkiä jarruttamaan jonkun hirven, kääntyvän auton tai liikennevalojen takia. Opettelis ajaan.

PARKKEERAUS

 Parkkeeraus suoritetaan pysäköintipaikoilla aina kahden valkoisen viivan väliin. Tai jos tilaa on, niin toinen vaihtoehto on tähdätä auto suoraan viivan keskelle. Myöskin on sallittua 45 asteen kulmassa ajo kahteen ruutuun. Mikäli kuitenkin joudut tilan puutteen vuoksi hinkkaamaan pirssisi sinne kahden muun romuläjän väliin, pidä huoli että takapenkillä istuvat lapsesi posauttavat takaovet täysillä auki, jos naapuriauton kylkeen tulee lommo, niin oma syynsä kun osti niin huonopellisen auton.

Lisäohje muutaman automerkin omistajalle. Vieressä olevan kaltaisilla sinisillä liikennemerkeillä merkataan erikseen erikoisparkkipaikat, joita saavat käyttää vain seuraavat automerkit: Mercedes, BMW, Audi ja Porche, sekä ne autot, joiden ostohinta on enemmän kuin 70 000 euroa. Poikkeustapauksissa myös muilla autoilla on mahdollisuus parkkeerata näille erikoispaikoille. Näistä mainittakoon mm. kova kiire ja äärimmäinen laiskuus.


MUUTAMIA LIIKENNEMERKKIPÄIVITYKSIÄ:

  

Paina kaasua, tie saattaa olla liukas, mutta driftaaminen on kivaa. Eikä vesiliirto nyt niin vaarallista ole. Tai musta j

ää.

Tähän voi pysäköidä koska vain.

Se saa mennä ensin kumpi ehtii ensin.

Älä hiljennä. Paina kaasua. Kyllä ne alta pois juoksevat. Isomman oikeudella anna mennä vaan.

Muistakaa nyt hyvät autoilijat ottaa oppia niistä kanssakulkijoistanne, jotka ovat jo omaksuneet nämä uudistuneet liikennesäännöt. Näin saamme yhteiset pienet ja isot tiestömme sekä taajamat turvallisiksi ajella ja kaikilla on varmastikin parempi mieli kun turhat jonot ja road rage ovat taakse jäänyttä elämää.

Ja vielä lopuksi... siis ihan oikeasti tuo alla oleva liikennemerkki ihan aikuisten oikeasti on olemassa. Nostakoon käden ilmaan heti se, joka ei havaitse ilman tätä liikennemerkkiä, että tunneli päättyi?

HYVIÄ KESÄKELEJÄ JA AURINKOISIA AUTOILUILMOJA KAIKILLE JUSTIINALTA <3

SELKÄKIVUSTA ILOA ELÄMÄÄN!

Neljäs päivä menossa tässä aika musertavan alaselkäkivun kourissa. Joku voisi ajatella että voi raukkaparkaa, ihan hirveetä ja kauheeta ja surullista. Mutta en minä. Tein nimittäin tänään aika tärkeän havainnon: Selkäkipu avartaa elämääsi ja ruokkii todella hyvin luovuuttasi.

Lähtökohtahan on siis se, että selkään sattuu makuuasennossa, seisoessa sattuu myös ja istuessa vasta sattuukin. Joten on keksittävä aika tehokkaasti, miten selvitä päivän pakollisista toimenpiteistä ja askareista. Neljän päivän kokemus on tehnyt minusta jo ammattilaisen tällä alalla, joten päätin jakaa teidän kanssanne muutaman selviämiskeinon ihan vastaisuuden varalle.

YLÖS SÄNGYSTÄ

Kokeiltuani normaalia tapaa ensin ja todettuani sen täysin mahdottomaksi ilman itkua ja hammasten kiristystä, kehittelin erilaisia akrobaattisia nousutapoja. Yksi niistä:
Kääntyile ja ähki sängyssä ensin puoli tuntia. Punnerra käsilläsi itsesi kylkiasennon kautta istumaan sängyn laidalle. Nouse ylös. Tai siis yritä. Kivun vihlaistessa täysillä, romahda takaisin sänkyyn. Huomaa, että sängyn vieressä toisella puolella on seinässä lämpöpatteri. Josko sitä voisi käyttää apuna ja käsillä hilata itsensä ylös pitäen kiinni patterista. Ähki itsesi toiselle puolelle sänkyä. Huomaa, että patteriseinä on liian kaukana.
Mieti. Käänny vatsallesi ja pungerra itsesi konttausasentoon. Peruuta hitaasti itsesi kohti sängyn reunaa ja kun saat jalat lattialle, työnnä käsillä itsesi pystyyn. Käänny ja huomaa jättäneesi makuuhuoneen verhot auki ja näe järkyttynyt naapurin isäntä takapihallaan ja muistele tarkkaan kauanko olit siinä konttausasennossa perse ikkunaan päin.

VESSAAN

Sanomattakin selvää on se, että tiheentynyt virtsaamisen tarve on suoraan verrannollinen selkäkivun intensiivisyyteen. Ennen riitti iltapisut ja sen jälkeen aamupisut ja tottakai sitä nyt lorisee ensin klo 4, sitten klo 6.30 ja viimeistään klo 9 seuraavan kerran. Mistä helvetistä se kaikki tulee kun en kuitenkaan ole juonut yhtään sen enempää. Eli siis nuo selkäkipuhormonit käynnistävät jonkun aktiivisen ureapumpun näköjään. Eikä siinä muuten mitään, mutta juurihan luitte tuon sängystänousemisrituaalin, kokeilkaapa sitten toistaa se keskellä yötä parin tunnin välein.
Huomasin muuten, että meidän molemmat vessat ovat erittäin hyvin ergonomisesti suunniteltuja, toiselta puolelta voit ottaa tukea pesualtaasta ja toiselta puolelta seinästä.
Pyyhkimisestä en viitsi edes mainita, vain senverran että se sisältää runsaasti "ai, au, perkele, argh, aiiii"- tyyppisiä ääniefektejä.

TAVAROIDEN PUDOTTELU

Yksi asia myös on aina suoraan verrannollinen selkäkivun määrään, ja se on nakkisormisuus. En varmaan eläissäni ole pudotellut tavaroita lattialle niin paljoa kuin viimeisen neljän päivän aikana.
Seuraavassa muutama vinkki:
Suihkusaippuan saa nostettua hyvin lattiankuivaimen avulla. Liu'uta se seinää pitkin ja melkein siihen yletyttyäsi huomaa, että saippua on liukasta. Prkl.
Läikyttäessäsi kahvia lattialle kastele rätti ja heitä se lattialle. Hiero kahvitahrat pois liikuttaen jalalla rättiä. Nosta rätti lattialta käyttäen jotain seuraavista apuvälineistä: grillauspihdit, pitkäteräinen veitsi, paistinlasta. Tai hae kylppäristä se lattiankuivain.
Pienten tavaroiden nostelu grillipihdeillä on kätevää, isompien sitten kahden paistinlastan kanssa.
Paitsi... jääkaapista lattialle putosi tomaatti. Nappasin sen grillipihtien väliin, mutta se olikin hieman ylikypsä ja purskautti sisuksensa lattialle. Siinä vaiheessa taas käyttöön rätti-jalka-pihdit-huuhtelu-rätti-jalka-pihdit. 

LEKOTTELU

Varaudu yliannokseen televisiota ja tietokonetta. Ja muista, ennenkuin lasautat persauksesi sohvaan, pidä huoli että ulottuvillasi on seuraavan parin tunnin aikana tarvitsemasi tavarat. Nimittäin kokemuksesta voin sanoa, että kun saat vihdoin mukavan istuma-asennon ja tuettua itsesi tyynyillä sohvaan, tapahtuu joku seuraavista:
Kännykkä soi, ja jätit sen toiseen huoneeseen.
Haluat katsoa televisiota mutta kaukosäädin on pöydällä etkä ylety siihen.
Läppäri on ulottuvillasi mutta viiden minuutin päästä siitä hyytyy akku ja latausjohto on lipaston laatikossa.
Jano. Nälkä. Vessahätä.
Eli siis kun ajattelen istua sohvalla hetken, käyn ensin vessassa, sitten haen jääkaapista välipalaa ja vesipullon. Kasaan kaukosäätimet, läppärin (mikä on latauksessa), puhelimen ja sapuskat kaikki sohvan viereen ja lysähdän alas..... Sitte soi ovikello. *sensuroituja ajatuksia*
Kerran kävi myös niin, että en ylettynyt vesipullooni, joten hilasin sitä lähemmäksi kaukosäätimen avulla, mikä oli aika tuskaisa tehtävä sekin.

NÄLKÄINEN MIES

Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että miehellä on nälkä monta kertaa päivässä, ja vaikka hän selviytyykin aamupalansa loihtimisesta ihan itse, on kuitenkin vääntäydyttävä keittiöön tekemään jotakin sapuskaa ainakin kerran päivässä. Sellainen Berttamummu vastatuulessa- asento on toisaalta hankala kun paistinpannulta kaikki roiskuu naamalle, mutta olen sentään saanut jotakin tehtyä. Paitsi kyllä on ruokalistalla ollut myös Kebab-eläintä. Helppo päivällinen. Ota kebab-annosboxisi ja ota mukava asento sohvalla. Aah... paitsi että uhohdin haarukan. Stna.

LÄÄKITYS

Thermolaastarit ovat oiva apu selkäkivussa. Paitsi että ne irtoilevat helposti. Sitten huomaat kaivavasi kalsareista thermolaastareita tai sitten ne on siellä sohvassa.
Kipulääkitys on ehdottoman tärkeää. 1 g Paratabsit ovat aivan loistavia. Varsinkin kun ottaa pari kerralla. Ja sitten Tapioo päälle. Ei vähään aikaan edes muista koko selkäkipua. Välillä ei edes muista onko koko selkää olemassa.
Kylmägeeli on kuitenkin paras. Varsinkin kun aina voi pyytää miestä sitä laittamaan. Saa siinä samalla ilmaisen peppuhieronnan. Tapahtuipa myös seuraavaa: Pyysin miestä laittamaan kylmägeeliä ja nojailin keittiön baaritasoon. Hän sitten vetäisi minulta housut alas ja laittoi geeliä, keittiössä tietenkin täysi valaistus ja kun toimitus oli valmis, nojailin siinä hetken housut kintuissa että geeli vähän imeytyy. Kun käännyin ja nostin housujani huomasin, että keittiön ikkunan kaihtimet olivat unohtuneet auki ja kas perkele, se sama naapuri juuri käveli ohi.

Sillee. Eiköhän tämä tästä vielä joskus. Ilo irti elämästä. Sitä odotellessa jos katsoisi taas jonkun keittiö-kokki-leipomis-grillausohjelman uusinnan uusinnan uusinnan.

LIPPUJA LIEHUTTAVA KANSAMME!

"Mix tänää liputetaa, eihän Suomi viä voittanu lätkäfinaalia"

Siinä kommentti tältä aamulta sosiaalisesta mediasta. Kansa on hämmennyksen vallassa eikä suotta. Joka tuutti törisee Suomen ennalta-arvaamatonta finaalipaikkaa lätkässä ja ne mediat, jotka eivät enää sitä jaksa hehkuttaa, spekuloivat Rosbergin mahdollisella vilpillä ja Räikkösen hitaudella.

Niille informaatiotiedotteeksi, jotka eivät vielä tiedä, miksi tänään liputetaan, on tänään myös sellaiset pienet paikalliset kinkerit nimeltään EUROVAALIT. Varmaan olette ohimennen nähneet Stubbin tai Väyrysen kuvan telkkarissa tai lehdessä ja ihmetelleet että onko se Paavokin vielä hengissä. On se. Ja ajaa kovasti asiaansa, että saataisiin Suomen Markka takaisin.

Itse en ole kovinkaan politiikkaan vihkiytynyt, kävin kylläkin MTV:n vaalikoneen näpyttelemässä läpi vain todetakseni, että minun kanssani samaa mieltä on Vasemmistoliiton listoilta Kotkalainen 33 v. metallityöntekijä Faruk Abu Taher. Jaha. Voisin jopa väittää olevani yllättynyt, sillä vaikka olenkin syntynyt kovin vasemmistolaiseen perheeseen, en heidän kaikkia arvojaan koe omikseni. Mutta ehkä Faruk onkin kehittänyt omia ajatuksia, vaikuttaa ihan asialliselta jätkältä, se on minun kanssa 89 % samaa mieltä meidän asioista.

Ovat povanneet, että äänestysprosentti tänään jää alle 40 prosentin. SIIS ALLE NELJÄKYMMENTÄ PROSENTTIA? Eikö siis ketään enää kiinnosta meidän asiat? Vai onko kaikilla jo sellainen patoutunut mielipide että ihan sama, paskanvitut me mitään voida vaikuttaa mihinkään? Muutama vuosikymmen sitten eduskuntavaaleissakin päästiin 85% lukemiin, koska kansa oli kiinnostunut ketkä meidän asioista päättää. Aivan sama se on Eurovaaleissa, päättäjiähän me sinne äänestämme. Onhan tämä meidän Suomi tosin kovin pieni kärpäsenläiskä Euroopan kartalla, mutta asiaan vihkiytyneet kyllä tietävät, että suomalaiset euroedustajat kyllä saavat siellä Brysselissä hyviä asioita aikaiseksi, on vaan valittava sinne ne oikeat, jotka saavat jotain aikaiseksi.

Alle 40% äänestysikäisistä siis vaivautuu uurnille formuloiden äärestä. Kun Eurovaalien tulokset tulevat, niiden, jotka valittavat ja angstaavat siitä, mitä älyvapaita paskahousuja ja väyrysiä sinne taas valittiin, prosentti onkin sitten jo loistavat 95%.

Mutta te kaikki kansalaiset/medbörgare siellä sohvillanne, jos te oikeesti haluatte valittaa Eurovaalien tuloksesta, käykää edes antamassa äänenne niin se on vähän oikeutetumpaa se vinkuminen.

Illalla sitten kaatuu Venäjä... ainakin jääkiekossa. Katotaan montako kurkunkatkaisu-elettä ryssien valmentaja tekee Erkalle... jos ny pääsee edes koko matsia seuraamaan.
Ja jos ny tulee kaikkien toiveista huolimatta hoppeeta... ei ne jätkät silti mitään kusipäitä ja paskahousuja ole, noin kokematon joukkue on katastrofaalisen alun jälkeen näyttäny kyllä tosi hyvin sen, että osaa ne pelatakin. Ja Venäjä on aina paha. Tosi paha. Mutta josko Komarov vähä lämmittäis Ovetshkinia ni kyllä me ne muut hoidetaan.

Ja taas liehutetaan lippuja. Ja siinä vaiheessa varmasti kaikki tietää mitä varten!

ONKO ONNI OLLA NORMAALI?

Kun kerran kukaan ei viikkoon ole muusta puhunut kuin partanaisesta ja pimppimakkarasta niin tavalliseen tapaani pitää heittää löylyä kiukaalle ja laittaa lusikkansa joka soppaan mihin se ei välttämättä tarvisi upota.

En kuitenkaan aio Mr. Conchita Wurstista sanoa sen enempää, laulut on laulettu ja parta on ajettu ja lureximekko varmaan roikkuu jo vaatekaapissa. Kuitenkin tapetille taas kovasti nousi ihmisten suvaitsemattomuus kaikkea erilaista kohtaan. Itsehän olen siitä saanut kärsiä koko ikäni erilaisten "läski", "tankki", "ryhävalas", "norsu" jne. hellittelynimien kera. Jokainen huuto ja nauru ja nimittely sattuu yhtä lailla.

En kuitenkaan ole ainoa kenelle huudellaan. Minun nuoruudessani myös silmälasit olivat armoton pilkan aihe. Tänä päivänä sensijaan ihmiset käyvät kilpaa Specsaverilla ostamassa pelkkiä kehyksiä että olisivat enemmän hip ja cool.

Myös punapäille heitellään kommentteja, lyhyille, pitkille, laihoille, isotissisille, tissittömille, nimistä väännetään vaikka mitä paskaa puhumattakaan näistä ikuisista suosikeista ihonväri ja uskonto.

Olen monta kertaa miettinyt, että millainen olisi sitten maailma jos kaikki olisivat samanlaisia ja mikä se standardi on minkä mukaan meistä muotit tehdään. Mutta enää ei tarvitse miettiä, sillä hyvät naiset ja herrat, esittelen teille tänään ihmisen standardin. Perustuen ominaisuuksien yleisyyteen maailmanlaajuisesti. Olkaa hyvät, pyrkikää tähän jos ette halua erottua joukosta:

Olen nainen, nimeltäni Muhammad Lee.
Asun manner-Kiinassa lähellä Pekingiä.
Olen 37,1-vuotias.
Olen 168,1 cm pitkä ja painan 74,3 kiloa.
Hiustenvärini on musta ja silmäni ovat ruskeat.
Minulla on 1,8 lasta ja mies, joka 32% todennäköisyydellä häipyy 5 vuoden sisällä.
Uskon Jumalaan, harjoitan kristinuskoa, mutta kirkossa käyn vain 2 kertaa vuodessa.
Sekä minä että mieheni olemme maanviljelijöitä.
Puhumme mandariinikiinaa, mutta osaamme myös englantia jonkun verran.
Työmatkat taittuvat Toyota Corollalla, mieheni menee usein myös polkupyörällä.
Ruokalautasiltamme löytyy riisiä, vaaleaa leipää ja GMO-maissia.
Palanpainikkeeksi nautimme kahvia ja Coca-Colaa.
Vapaa-aikanamme katselemme Sonyn TV:tä ja pelaamme Playstationilla.
Musiikkimakumme koostuu lähinnä Madonnasta, Michael Jacksonista ja Elviksestä,
mutta lempivideomme on ehdottomasti PSY:n Gagnam Style.

Siinä teille sitten ihmisen standardi. Aika paljon muutoksia pitää tehdä ainakin itseni, kun ei mikään kohta oikein osunut ja osa ei lähellekään. Mutta siinä sitä tavoitetta. Eipä sitten tarvitse kenenkään nähdä vaivaa siitä, etten ole standardien mukainen.

Mutta kaikesta huolimatta, rakastan itseäni sellaisena kuin olen. Mikäli haluan muutosta, haluan sitä vain itseni takia. Ja jos se ei jollekulle käy, on se yksinomaan hänen ongelmansa.

"Ole oma itsesi. Kaikki muut ovat jo varattuja."

RAKKAUS VOITTAA KAIKEN?

Koskaan ei ole väärä aika puhua parisuhteesta. Varsinkin viime yön jälkeen, jonka vietin takkahuoneen sängyssä. Haha teille jotka taas toivoitte isompaakin draamaa, ei tällä kertaa, mutta voin sanoa, että välillä parisuhdekriisiin riittää vain yksi kirjain.

Menin sänkyyn jo nukkuvan mieheni viereen kello 01.20. Hän tuhisi tyytyväisenä poikittaisessa V-asennossa niin, ettei mahdollisuutta ollut tunkea itseään ylä-ala-vasen-oikea- linjalle sänkyä millään muotoa. Sain kuitenkin pääni ja puolet persuksestani mahtumaan sängyn reunalle ja toiselta puolen sänkyä kuului jo "äh" "höh" "hmph" (suom. oliko pakko herättää, vittuuks tänne tunget). Kysyin hyvin ystävällisellä äänellä että "Voisitko pliis siirtää pyllyäsi hieman sinnepäin että mahdun nukkumaan." Vastaus: "E".

Lopputulos oli siis takkahuoneen sängyssä nukuttu yö. Ihan vain siksi, että nukkuvan Jannen kanssa on aika turhaa järjestää klo 01.21 kohtausta, siinä ei mene kuin hermot ja yöunet.

Aamulla sitten oli valtakunnassa aika hiljaista, kunnes sain höyryävän kupin kahvia takkahuoneeseen höystettynä tuojan koiranpentuilmeellä ja nöyrällä anteeksipyynnöllä. Tosin myöhemmin kävi selville että hänellä oli taas kerran hirvee nälkä ja oli huomannu että aamupalan saa todennäköisesti väsätä itse jos vaimo on kiukkuinen.

Aloin sitten miettiä tätä meidän parisuhdetta, joka tosiaan ei ole mitään ruusuilla tanssimista. (Mikä sekin käsite muuten on, en minä ainakaan haluaisi niitä piikkejä jalkapohjiini)

Jannella ei ole, eikä ole koskaan ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten naisia kohdellaan tai miten naisille puhutaan. Sääntö 1 on se, että ihan kaikkia totuuksia ei tarvitse sanoa ääneen. Ja sääntö 2 on se, että nainen kaipaa lohduttajaa eikä ongelmien ratkaisijaa.

Ajattelin kaivaa tässä muutaman esimerkin vuosien varrelta:

 "Rakas mulla on vähän kylmä.(tahtoo kainaloon)"
    "No enkö mä ole miljoona kertaa sanonu että käytä niitä villasukkia ja laittasit päälles vaikka
      villapaidan ni ei tartte siinä vinkua."
     "TÄNKS."

 "Voisit kyllä sinäkin käydä kampaajalla välillä."
     "Jee, haluan jonkun kivan värin." "Et värjää."
     "Ihanaa, haluan lyhyemmän leikkauksen." "No et varmasti leikkaa lyhyeks."
     "Niin kerrohan vielä miks pitää mennä kampaajalle?"
     "No kun toi sun tukkas näyttää ihan nuhjuselta."
     "HOUSUISSAS SULLA NÄYTTÄÄ NUHJUSELTA."

  5-vuotishääpäiväaamu, mies tulee viiden punaisen ruusun kanssa sängyn viereen:
    "Nää oli kyllä senverran kalliita että toivottavasti oot niitten arvoinen."
    "HÄH?"

 Huonosti nukutun ja päänsärkyisen yön jälkeen kaipaisi lohdutusta... seuraavat sanat kuuluvat:
   "No ei suakaan tänä aamuna ainakaan Miss Suomeksi valittaisi".
   "AHA".

 Sukulaisistakin on joskus ollu puhetta...
  "Tosi kumma, en ollenkaan vois kuvitella että oot serkkus kanssa sukua, se on tosi kaunis."
   "JAA".

 "Mikset säkin osta tota superultrahyperthighabsportgymassmasteria ku kato ny totaki muijaa
     miten hyvännäkönen takamus sillä on."
    "NO KATOS NIINPÄ ONKIN."

 "Tosi hienoa että laihdutat ihan oman terveytesikin takia, mutta noi sun tissit kyllä roikkuu jo aika
    pahasti, mä luulen että varataan kohta aika Tallinnan klinikalle jos vaikka muutama desi ja sillee."
    "JOO SOITETAANKO VAIKKA HETI?"

Ja kaikki nämä ovat johtaneet todella rakentavaan keskusteluun miesten ja naisten välisistä eroista ja siitä, miten joskus olisi parempi ihan kotirauhan kannalta miehen vaan OLLA HILJAA.

Noh, minun mieheni on horoskoopiltaan Skorpioni, joka latoo kaiken tiskiin ajattelematta asiaa sen kummemmin ja ihmettelee mitä vikaa totuudessa on.
Minä puolestaan olen Kalat, joka ottaa itseensä joka ikisen sanan, joka edes kaukaisesti viittaa siihen, että hän mahdollisesti ei olekaan se täydellinen olento jona hän haluaa muiden itsensä näkevän.

MATCH MADE IN HEAVEN. Mutta ihan suoraan sanottuna, paskanmarjat mistään horoskoopeista, itse teemme elämästämme sen, minkä haluamme. Meidän parisuhteessa lentää totuudet puolin ja toisin, ja ne pitää vain kestää. Eipähän ole sitten mitään suuria luuloja itsestämme, emme ole täydellisiä, emme ole satujen prinssejä ja prinsessoita vaan ihan tavallisia pulliaisia. Tai siis pullisia. Ja ainoa voima joka meitä yhdessä kaikki nämä vuodet on pitänyt, ja tulee pitämään tulevaisuudessakin, on se RAKKAUS. Tuskainen, kaikki kestävä, ylitsevuotava, sydäntä riipivä, euforinen rakkaus. Joten älkää koskaan kukaan aliarvioiko sen voimaa.

Kerran se tosin oli kovalla koetuksella. Olin kokannut 4 tuntia päivällistä ja syötyämme mies tokaisi: "Oli se tosi hyvää, mutta minä olenkin vähään tyytyväinen. Olisiko mahtanut kelvata Gordon Ramsaylle?"

Niinkuin eräs lempikoomikkoni Ron White kerran totesi: "IF LIFE GIVES YOU LEMONS. DON'T CRY. FIND SOMEBODY WHO HAS TEQUILA AND HAVE A PARTY."

Rakastan sinua Janne Pullinen. Vaikka saisitkin käydä parturissa vähän useammin. Ja ajaa partasi ainakin kerran viikossa. Ja käyttää joskus jotain muutakin vaatetta kuin Postin fleecetakkia. Ja voisit tehdä minulle tilaa sängyssä ilman puhinoita. Takkahuoneen sänky on perseestä.